Sibelius 150 - laulut

Sibelius 1889-90 (kuva: Wikipedia)

Jos edellinen soittolista käsitteli Sibeliuksen tunnetuinta tuotantoa niin tästä saattaa löytyä myös muutama hieman vähemmälle huomiolle jäänyt teos, kyse on nimittäin Sibeliuksen lauluista. Jean Sibelius sävelsi kaiken kaikkiaan 109 laulua  - jos kadonneet laulut lasketaan mukaan niin kokonaismäärä nousee 111 kappaleeseen. Ne tunnetuimmat laulut käsiteltiin jo edellisessä listassa ja vaikka Sibelius onkin ehkä tunnetumpi orkesteri- ja sinfoniasäveltäjänä niin kyllä monet tämänkin listan laulut elävät edelleen kuulijoiden mielissä.

Kaikki Sibeliuksen laulut ovat erillisiä paitsi opus 88, jonka säveltäjä itse nimesi laulusarjaksi. Nurmijärven näkökulmasta tärkeän Aleksis Kiven ohella laulujen tekstien tekijöitä olivat mm. kansallisrunoilija J.L. Runeberg (opus 13 ja 90) ja Ernst Josephson (opus 36).

Ensimmäinen julkaistu teos oli laulu ”Serenad” Johan Ludvig Runebergin runoon vuonna 1888. Sibelius sävelsi yksinlauluja melko säännöllisesti aina vuoteen 1918 asti. Yksinlaulujen lisäksi hän sävelsi laulettua näyttämömusiikkia, kuoroteoksia sekä muutamia duettoja.

1. ”Illalle” (1898), opus 17 nro 6. Sanat A.V. Koskimies

Runolla on kaksoismerkitys, se on sekä ylistys iltahetkelle että kosioruno runoilijan  mielitietylle Ilta Bergrothille.

2. ”Souda, souda sinisorsa” (1899), [ilman opusnumeroa]. Sanat A.V. Koskimies 

 

3. ”Sången om korsspindeln” eli ”Laulu ristilukista” (1898) opus 27. 

Sävelletty Sibeliuksen läheisen ystävän Adolf Paulin näytelmään Kuningas Kristian II (Kung Kristian II). Laulun esittää narri, Sibelius sovitti lauluäänelle ja pianolle. Laulu ristilukista on mieslaulajien ohjelmistoissa kuulunut Sibeliuksen esitetyimpiin yksinlauluihin.

 

4. ”Sydämeni laulu” (1898) opus 18. Sanat A. Kivi, mieskuorolle (sisältää 6 laulua)

Sibelius sävelsi laulun Ainon odottaessa heidän kolmatta tytärtään Kirstiä. Laulu kertoo lapsen kuolemasta, ja  Kirsti-tyttären kuoltua alkuvuodesta 1900 laululle tuli hyvin henkilökohtainen merkitys. Sibelius soitti pianolla teoksen kuolleelle tyttärelle.

5. ”Metsämiehen laulu” (1899), opus 18. Sanat A. Kivi, mieskuorolle

 

6. ”Soi kiitokseksi Luojan” (1897), opus 23 nro 6a. Sanat A.V. Koskimies

Sekakuorolauluja vuoden 1897 promootiokantaatista tohtorin- ja maisterinvihkiäisissä. Suosittu virsi tänäkin päivänä.

 

7. ”Svarta rosor” (1899), opus 36 nro 1. Sanat Ernst Josephson.

Josephson oli ruotsalainen kuvataiteilija ja runoilija.

 

 

8. ”Demanten på marsnön” eli ”Timantti hangella” (1900), opus 36 nro 6. Sanat Josef Julius Wecksell.

Tämä teos on kuulunut Sibeliuksen suosituimpiin lauluihin.

 

9. ”Den första kyssen” (1901), opus 37 nro 1. Sanat J.L. Runeberg. 

Laulussa esitetään tytön ja iltatähden vuoropuhelua. Säveltäjä ja musiikintutkija Erkki Salmenhaaran mukaan tämä laulu on hieno esimerkki siitä, miten säveltäjä käyttää harmonian ja sävellajin vaihdoksia kuvastamaan runon psykologista sisältöä.

 

10. ”Jääkärien marssi” (Jääkärimarssi), opus  91a orkesterille ja miesäänille ab lib. Sovitus teoksesta mieskuorolle ja pianolle (1917). Sanat Heikki Nurmio. Ensiesitys 20.4.1918 [Helsingin kaupunginorkesteri, johtajana Jean Sibelius]. Mieskuoro- ja pianoversio alkoi levitä jo ennen sisällissodan puhkeamista tammikuussa 1918. 

Sibeliuksen korvalääkäri Wilhelm Zilliacus kertoi suomalaisen jääkäripataljoonan tukalasta tilanteesta Libaussa ja pyysi säveltämään jääkäreille marssin luutnantti Heikki Nurmion runoon. Sibelius kertoi säveltäneensä marssin parissa päivässä ”korkean isänmaallisen tunnelman vallassa”. Alunperin marssi oli kokonaan mollissa, mutta saadakseen siihen optimistisen lopun muunsi hän eräät säkeet duuriin, mikä antoikin sille vaihtelevan ja omintakeisen musiikillisen ilmeen.

 

Laulujen saatavuus äänitteillä Ratamo-kirjastoissa:

Illalla (op 17 nro 8)

Souda, souda sinisorsa

Laulu ristilukista (op 27)

Sydämeni laulu (op 18)

Metsämiehen laulu (op 18)

Soi kiitokseksi Luojan (op 23 nro 6a)

Svarta rosor (op 36 nro 1)

Timantti hangella (op 36 nro 6)

Den första kyssen (op 37 nro 1)

Jääkärien marssi (op 91a)

Kuukauden nuotti - helmikuu: Abbey Road

Kuva: Hal Leonard

The Beatles: Abbey Road [Bass recorded versions] (Hal Leonard, 2014)

Tässäpä nuottikirja, jonka jo 2 ensimmäistä kappaletta kuuluvat osastoon "jokaisen basistin tulee tietää": Come Together ja Something. Ei sillä niin väliä mitä oman bändin kanssa vetää - kun soittelee Sir Paulin linjoja läpi niin siinä on sellainen rockbasson korkeakoulu että oppeja voi soveltaa missä vain.

McCartneyn oli tietysti helppo sorvata bassokuvioita kun biisitkin oli omaa tekoa, mutta fakta vain on että parempaa esimerkkiä melodisesti ja rytmisesti toimivasta rockbassosta ei juuri löydy.

Nuottikirja sisältää Abbey Road-albumin kappaleiden laulumelodiat nuottina, sointumerkit, sanat sekä bassostemmat nuottina ja bassotabulatuurina.

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Abbey Road [Bass recorded versions]

Sibelius 150 - ne tunnetuimmat

Sibelius 1889-90 (kuva: Wikipedia)

Vuosi 2015 on kansallissäveltäjämme juhlavuosi, Jean Sibeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Musiikkikirjastot ovat juhlinnassa mukana ja merkkivuosi näkyy monin tavoin. Toki Sibelius on onneksi  kansallisaarre jonka musiikkia kuunnellaan, soitetaan ja tutkitaan edelleen myös tämän päivän arjessa juhlavuosien ulkopuolellakin.

Tämä soittolista esittelee alkajaisiksi Sibeliuksen ehkä tunnetuimpia sävellyksiä, niitä joita suuri yleisö – ulkomaita myöten - tuntee. Ne ovat omalla tavallaan myös tyypillisiä ja sikäli edustavia otoksia laajasta tuotannosta. Toisin sanoen niitä kappaleita, jotka tulevat Sibeliuksesta ensimmäisenä ihan tavallisen musiikinkuuntelijan mieleen. Ja jos Sibeliuksen musiikki ei ole aivan tuttua, niin ehkä näistä voi myös aloittaa?

1)      Valse Triste, op. 44, nro 1 (1904)

Epäilemättä Sibeliuksen kaikkein tunnetuin teos Finlandian ohella, Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema sävelletty näyttämömusiikin osa jossa päähenkilön äiti elää uudelleen nuoruutensa tanssiaiskohtauksen kuolemaa edeltävässä horroksessa, heittäytyen kiihtyvän valssin lopuksi viikatemiehen syliin.

2)      Finlandia, op. 26 (1900)

Se toinen Sibeliuksen tunnetuimmista teoksista, vuoden 1899 Sanomalehdistön päivien historiallisen kuvaelmasarjan finaali "Suomi herää", joka nousee puhtaan isänmaallisuuden yli universaalin vetoomuksen symboliksi, jonka kaikki kansat ja yksilöt voivat kokea omakseen.  Hymni-osa on Amerikassa myös virsien sävelenä, mikä saattaa meistä suomalaisista tuntua hieman oudolta.

3)      En etsi valtaa, loistoa, op. 1, nro 4 (1909)

Sibeliuksella on paljon muutakin laulumusiikkia, mutta ”On hanget korkeat nietokset” -laulun ohella tämä Topeliuksen runoon sävelletty joululaulu on monelle rakas, niin kuin se oli myös säveltäjälle itselleen läheinen. Ainolan jouluperinteisiin kuului, että maestro itse soitti pianolla ”On hanget korkeat nietokset”, mutta Aino Sibelius säesti aina laulun ”En etsi valtaa, loistoa”. Myös Sibeliuksen teosluettelossa nämä ovat komeasti opusnumerolla yksi.

4)      Sinfonia nro 2, op. 43 (1900-1902)

Sibelius tunnetaan erityisesti orkesterisäveltäjänä, ja hänen seitsemän sinfoniaansa ovat keskeinen osa koko sävellystuotannosta. Toinen sinfonia oli menestys heti ensiesityksistä alkaen, suomalaiset kuulevat siinä vapaustaistelun sävelen ja muu maailma ehkä enemmän pohjoisen eksoottisen individualistin absoluuttista musiikkia

5)      Koulutie, JS112 (1924)

Runoilija V.A. Koskenniemen tunnetuimpia runoja sai Sibeliukselta sävelen, myös Finlandia-hymnin laulettuna esitettävän version sanat vakiintuivat aikanaan Koskenniemen kirjoittamasta tekstistä.

6)      Konsertot, viulu, orkesteri, op. 47, d-molli (1903-1904/1905)

Nuoren Sibeliuksen alkuperäinen intohimo oli tulla suureksi viulutaitelijaksi, joten hänen ainoa konserttonsakin on teknisesti virtuositeettia vaativa. Teos ei ollut aluksi kovin suosittu, mutta lopullisessa muodossaan siitä tuli myöhemmin osa kaikkien merkittävien viulistien ohjelmistoa.  Tyyliltään konsertto on lähinnä myöhäisromanttista puhdasta musiikkia, ilman symbolisia tai allegorisia merkityksiä.

7)      Romanssi , viulu/sello, piano, op. 78, nro 2 (1915)

”Minusta tulee nyt viisikymmenvuotias. Köyhä – niin köyhä että minun on pakko säveltää pikkukappaleita” totesi Sibelius itsekin sata vuotta sitten, mutta tämä romanssi viululle tai sellolle ja pianolle on silti oikea pieni helmi: yksinkertaisen kaunis ja haikean kepeä.

8)      Kappaleet, piano, op. 85, nro 4, Aquileja (1917)

Kukkaissarjana tunnetun pianokokoelman soitetuin osa on numero 4, Akileija. Luonto ja sen ilmiöt olivat Sibeliukselle merkittävä inspiraation lähde aina ensimmäisestä sävelletystä kappaleesta alkaen. Liekö Aino-vaimon huolella vaalima Ainolan puutarha ollut myös osaltaan vaikuttamassa näiden pianokappaleiden syntyyn? Tosin ainaista rahapulaa ei voida sivuuttaa myöskään näiden kappaleiden kohdalla...

9)      Lemminkäinen, op. 22. Nro 2, Tuonelan joutsen (1895/1897/1900-1939)

Päiväkirjamerkintä 21.4.1915: ”Näin tänään kymmentä vaille yksitoista 16 joutsenta. Suurimpia elämyksiäni! Herrajumala tuota kauneutta! Ne kiertelivät pitkään yläpuolellani. Katosivat auringon utuun välkehtivinä hopeanauhana.”

Joutsenilla oli erityisasema Sibeliuksen luontosuhteessa, joten on vain kohtuullista että yksi Sibeliuksen tunnetuimmista teemoista on nimeltään ”Tuonelan joutsen”. Alun perin oopperan alkusoitoksi suunniteltua sävelrunon toista osaa esitetään konserttiohjelmissa usein omana numeronaan.

10)   Tapiola, op. 112 (1926)

Sibeliuksen sinfonisten runojen huipentuma Tapiola edustakoon Sibeliuksen myöhäistä tuotantoa, jonka jälkeen tuli vain ”Järvenpään hiljaisuus”. New York Symphony Societyn tilaustyön sanotaan kiteyttävän myytillisen metsän olemuksen, jälleen yksi todiste Sibeliuksen kiinteästä yhteydestä suomalaiseen luontoon.

Soittolistan kappaleet löytyvät myös äänitteinä Ratamo-kirjastoista

ValseTriste, op. 44, nro 1

Finlandia,op. 26

En etsi valtaa, loistoa, op. 1, nro 4

Sinfonianro 2, op. 43

Koulutie,JS112

Konsertot,viulu, orkesteri, op. 47, d-molli

Romanssi, viulu/sello, piano, op. 78, nro 2

Kappaleet,piano, op. 85, nro 4, Aquileja

Lemminkäinen,op. 22. Nro 2, Tuonelan joutsen

Tapiola,op. 112

Lähteet:

Tawastjerna, Erik: Sibelius (Otava, 2003)

Suomalaisia säveltäjiä, toim. Erkki Salmenhaara (Otava, 1994)

Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Jean Sibelius (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2012)
Wikipedia

Ankerman Duo + Berryman & Bullet trio Nurmijärven pääkirjastossa 31.1.15

Lauri "Arno" Ankerman Duo + Berryman & Bullet trio keikalle pääkirjastoon

Lauantaina 31.1.2015 klo 13-16 Lauri "Arno" Ankerman Duo + Berryman & Bullet esiintyy Nurmijärven pääkirjastossa. Kirjastossa esitettävän keikan aikataulu on väljä ja esiintyjät pitävät myös lyhyen workshopin kaikille halukkaille slide-kitaran ja fingerpikkauksen salaisuuksista. Omat akustiset kitarat mukaan!

Lauri "Arno" Ankerman tulkitsee Syvän Etelän bluesia ja tunnelmaa suomen kielellä Vantaanjoen suistoalueelta ponnistaen. Omat vaikutteensa antavat Ameriikka ja esimerkiksi vanhat suomalaiset rekilaulut, nuo roisit rallatukset. Laurin biiseissä ei häpeillä eikä ujostella muistuttaa kuulijaa myös elämän kiiltokuvapinnan toisestakin puolesta. Kateus, himo, viinanpirunhoukutus ja kuolema ovat läsnä siinä missä lempi ja ilokin. Vaikka kieli on suomi, tunne on täyttä ja vahvaa, alkuperäistä deltabluesia: temppu johon moni ei pysty.

Berryman & Bullet on Nurmijärven oma ragtimen ilosanomaa akustisilla kitaroilla levittävä duo. Viime vuosisadan alun blues on lähtökohta, joka muistetaan Piedmont-vaikutteilla, Songster-perinteellä tai vaikkapa kipakalla gipsyjazzilla. Keikkakokoonpano on ketterä: soittimia, soittajia ja laulajia lisätään tai vähennetään tilanteen mukaan.

Tervetuloa!

Alkaa: 31.1.2015 13:00

Paikka: Pääkirjasto, Punamullantie 1, Nurmijärvi

Järjestäjä: Nurmijärven pääkirjasto

Hinta: Vapaa pääsy

Tapahtuman Facebook-sivu: 

Old Time New Time Roots Library Extravaganza + Workshop

Artistit:

Lauri "Arno" Ankerman

Berryman & Bullet

Kuukauden nuotti - tammikuu: Rock-kitara

Burrows, Terry: Rock-kitara (readme.fi, 2014) ISBN 978-952-220-897-2

"Ei rokkikitaraa kirjoista opetella" - ehkäpä ei mutta helpommalla silti pääsee jos tarkistaa muutamat perusasiat vaikkapa tästä oppaasta. Kirja on tarkoitettu niille jotka ovat jo jotenkuten päässeet alkuun, mutta täysin soittotaidotonkin ehtii vielä mukaan.

Neljänteen painokseen ehtineen soitonoppaan paras puoli on että tyylejä ja tekniikkaa on päivitetty lähemmäs nykyaikaa, musiikin teoriahan ei juuri ole muuttunut sitten Denyerin Suuren kitarakirjan jälkeen. Toinen etu on suomen kieli, näin Youtuben ja netin aikakaudellakin on kätevää että olennainen tieto löytyy yhdestä paketista omalla äidinkielellä. Englanninkielinen alkuteksti paistaa kyllä paikoitellen läpi mutta käännös on silti keskimäärin sujuvampaa kuin monien vanhempien teosten hieman väkisin väännetty termistö. Kirjan mukana tulee CD-levy jolla on soivia esimerkkejä ja tyylinmukaisia karaoketaustoja omia sooloja varten.

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Rock-kitara

Kuukauden nuotti - joulukuu: Islands

Einaudi, Ludovico: Islands : essential Einaudi (Omnibus Press, 2011)

Italialaisen elokuvasäveltäjänäkin tunnetun Ludovico Einaudin minmalistissävyinen pianomusiikki välttelee tyylimäärittelyjä, melodiat ja teemat ovat saaneet selvästi vaikutteita viihde- ja popmusiikista mutta mukana on myös reilu annos klassisen musiikin loogisuutta. Vaikka kappaleet ovat rauhallisia, mietiskeleviä, melankolisia ja pelkistettyjä niin puhtaaksi ambientiksikaan tätä ei oikein voi luokitella.

Islands-nuottikokoelma perustuu samannimiseen albumijulkaisuun ja sisältää pianon soolo-osuudet. Teknisesti kappaleet eivät ole kovin vaikeita, osin jopa helppoja ja sopivat hyvin pianistille jolle alkeistaso on jo hallussa. Musiikki on kaunista ja tuntuu varmasti tutulta niin klassisen kuin viihdemusiikin soittajalle mutta tarjoaa silti vaihtelua molemmille.


Saatavuus Ratamo-:kirjastoissa: Islands : essential Einaudi

Islands-soittolista Spotifyssä:



Alexander Flemmingin esitys Nuvole Bianchesta Youtubessa:

Unohtaa ei tarvitse, Kaj Chydeniuksen lauluja Klaukkalan kirjastossa

Joulukalenteri: Unohtaa ei tarvitse, Kaj Chydeniuksen lauluja

Klaukkalan kirjaston Joulukalenterin tunnetuin esiintyjä lienee lähes 8000 laulua säveltänyt Kaj Chydenius, joka konsertoi Klaukkalan kirjastossa jo kuudetta kertaa. Vauhdikasta 75-vuotisjuhlavuottaan viettävä säveltäjä esiintyy yhdessä näyttelijä-laulaja Ritva Sorvalin kanssa.

Klaukkalan kirjastoa varten suunniteltu ohjelmakokonaisuus "Unohtaa ei tarvitse" sisältää vanhoja ja uusia lauluja, Kaarlo Sarkian, Eila Kivikk'ahon, Marja-Leena Mikkolan, Aulikki Oksasen ja Eino Leinon kauneimpia runoja ja upeita tulkintoja. Kantaesityksenä kuullaan laulu Kivikk´ahon runosta "Muisto". Säveltäjä juontaa ja säestää itse lämminhenkisen konsertin.

Chydenius pitää kirjastoa oikeana paikkana musiikiksi sävellettyjen runojen esittämiseen.

-Minun laulujeni lähtökohta on aina ollut runoilijan teksti. Juuri runon sisältöä ja runoilijan sanomaa olen pyrkinyt sävellyksilläni tuomaan kuulijan luokse.

Hyvät kokemukset esiintymisistä Klaukkalan kirjastossa ovat kannustaneet Chydeniusta  jatkamaan kirjastovierailuja.

-Monet laulajat ovat tunteneet kanssani, että juuri kirjasto on runoudesta kiinnostuneiden ihmisten paikka, säveltäjä sanoo.

Edellisvuoden tapaan Nurmijärven Sähkö Oy osallistuu Joulukalenteriin lahjoittamalla Noise House Oy:n järjestämän äänentoiston Chydenius-konserttiin.

Tervetuloa!
Alkaa: 8.12.2014 20:15
Paikka: Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala
Järjestäjä: Klaukkalan kirjasto
Hinta: Vapaa pääsy

Kuukauden nuotti - marraskuu: Pop Country & Folk

Kuva: F-Kustannus

Pop Country & Folk : kitaralauluja. Toim. Miika Snåre ja Ari Leskelä (F-Kustannus, 2014)

Perusasiat eivät mene koskaan pois muodista, joten pohjoisamerikkalaiseen juurimusiikin kulttuuriin perustuva sävelkokoelma on edelleen ajankohtainen vaikka käsillä olevat kappaleet eivät juuri ensimmäistä kertaa nuottina ilmestykään. Päinvastoin, moni biiseistä on ollut saatavilla jo hyvän aikaa ellei suorastaan puolen vuosisadan ajan.

Tämän kirjan juju on se että kokoelma on toimitettu ja sovitettu suomalaisiin oloihin, aikoinaan suosittujen suomenkielisten coverversioiden sanat ovat mukana englanninkielisten alkuperäistekstien kanssa ja valikoimaa on myös täydennetty teemaan sopivilla mutta kokonaan kotimaista tuotantoa olevilla kappaleilla.

Punainen lanka säilyy hyvin läpi koko laulukirjan, vaikka country- ja folkpohjaisen populaarimusiikin määre on tulkittu melko väljästi. Ajallisesti skaala ulottuu 60-luvulta aina tähän päivään asti. Nuotinnos on melko yksinkertainen tyyliin melodia nuottina + sointumerkit, mutta kitaristien iloksi kirjassa on lukuisia komppiesimerkkejä ja ohjeita tyylinmukaiseen säestykseen. Varsinainen country- tai folk-kitaran opas tämä ei ole mutta alkuun pääsee näinkin, toisaalta vapaan säestyksen metodilla kappaleita voi soitella myös vaikka pianolla ja alkuperäislevytyksenkin voi monesti laittaa taustalle malliksi koska sävellajit on pyritty säilyttämään ennallaan. Nykyaikaan sopivasti kirjaan liittyy myös Spotify-soittolista.

Kiitokset siis toimittajille Miika Snåre ja Ari Leskelä, tässä kirjassa on ideaa!

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Pop Country & Folk

Kustantajan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/fkustannus

Bonamassa: Different Shades of Blue

Bonamassa, Joe: Different Shades of Blue (Provogue, 2014) PRD 7441 4

Amerikkalaisen bluesrock-muusikon Joe Bonamassan uusin levy liikkuu laajalla alueella, nimensä mukaisesti sinisen sävyisiä kappaleita on nyt monenlaisia ja yhteys varsinaiseen bluestraditioon on paikoin aika viitteellinen. Mukavaa tässä on silti se että Bonamassa ei ole lähtenyt kierrättämään liikoja vanhoja kliseitä perinteen nimissä tai rakentamaan mitään pönäkkää bluestribuuttia. Monipuolisesta kappalemateriaalista huolimatta kokonaisuus pysyy hyvin kasassa, kaikki kappaleet ovat uusia ja erikseen tätä julkaisua varten kirjoitettuja, jos levyn aloittavaa pientä Hendrix-introa ei lasketa mukaan.

Soundit on komeat, kitara soi väkevästi ja laulupuoli myös on vahvassa tikissä. Tyylillisesti levy on ehkä enemmän rock kuin blues, kokonaisuus kuulostaa ajanmukaiselta olematta silti mitenkään erityisen moderni. Jos ajattelee että 2010-luvun puolivälissä haluaisi kuunnella uutta rockbluesia joka olisi vähän enemmän kuin ne kolme sointua ja silti tunnistaisi perinteen jatkajaksi niin tässähän se on valmiissa paketissa. Jotakin vaikeammin määriteltävää persoonallisuutta voisi olla vielä enemmänkin, mutta ehkä allekirjoittanut ei vain tunnista sitä. Mitään muita puutteita tällä julkaisulla ei sitten olekaan, suosittelen lämpimästi juurevamman rockin ja blueskitaran ystäville.

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Different shades of blue

Vanhempia Joe Bonamassan levyjä Ratamo-kirjastoissa

 

Kuukauden nuotti - lokakuu: Suuri toivelaulukirja 23

Kuva: F-Kustannus

Suuri toivelaulukirja 23 (F-Kustannus, 2014) Kari Virpi (toimittaja), Leskelä Ari (toimittaja), Laine Harri (toimittaja)

Kirjaston nuottikokoelmien kivijalan uusin osa sisältää mm. Fridrich Brukin Neuvostoliitossa kiellettyjen laulujen listalle joutuneen laulelman Jäit vierellein. Kevyempää ohjelmistoa edustavat mm. Careless whisper, Fame, Mr. Bojangles tai Poika nimeltä Päivi. "Ai niin, tällainenkin hieno biisi on olemassa" -reaktioita tuli useammankin kerran uutta kirjaa läpi käydessä. Ja petroolin-turkoosit kannet on hienot!

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Suuri toivelaulukirja 23

Vanhemmat toivelaulukirjat Ratamo-kirjastoissa

Kuukauden nuotti - syyskuu: Rytmické etudy pro fagot

Kuva: Bärenreiter Verlag

Pivonka, Karel: rytmické etudy pro fagot (Bärenreiter editio supraphon, p1961)

• harjoitusetydejä fagotille
• mielenkiintoista nuottikuvaa tahtilajien vaihdoksineen: samassa kappaleessa mm. 12/8, 6/8, 5/8, 3/8, 7/8, 2/4, 10/8 legatosta staccatoon
• pitää olla hengitys, ansastsi ja sormitukset hallussa jotta saa melodiat kulkemaan ja soimaan
• etydejä joka sävellajissa
• soittajan tulee olla myöskin laskutaitoinen: sisältää 64-osanuotteja!

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa 
Muita fagottinuotteja Ratamo-kirjastoissa

Syksy Soi -kulttuurifestivaali 12.-14.9.2014 Klaukkalassa ja Lepsämässä

Nurmijärveläisten eturivin musiikin ammattilaisten ja kulttuurivaikuttajien toteuttama Syksy Soi -kulttuurifestivaali järjestetään toista kertaa Klaukkalassa ja Lepsämässä.

Tutustu tapahtumaan ja ohjelmistoon nettisivuilla ja Facebookissa!

www.syksysoi.fi
Syksy Soi -kulttuurifestivaali (Facebook, avoin kaikille)

Kuukauden nuotti - elokuu: 26 Italian Songs and Arias

Kuva: Alfred Publishing

26 Italian Songs and Arias [Medium high] : an authoritative edition based on authentic sources (Alfred, 1991)

Tämän laulu- ja aariakokoelman (keskikorkealle äänelle) alussa kerrotaan lyhyesti Italian barokin, klassismin ja romantiikan ajan musiikista, selkeästi ja selventävästi. Nuotti opastaa esittämään italiailaista laulumusiikkia oikealla tyylillä ja tavalla, jokaisen tekstin sanoma ja merkitys on kiteytetty ja selitetty tulkinnan helpottamiseksi. Myös säveltäjien ja laulujen taustoja on avattu. Ohjelmistoa on palautettu lähemmäs alkuperäistä muotoa varhaisimpien käytettävissä olleiden lähteiden ja tiedon perusteella, monia myöhemmän romantiikan ajan tyyliin muokattujen julkaisujen muutoksia ja sovituksia on karsittu ja korjattu.

Nuotinnos on selkeä ja hengityspaikat on merkitty, osassa nuotinnoksia on käytetty kuitenkin vanhoja versioita. Nuotit sisältävät myös tarkat italiankielisten sanojen lausuntaohjeet. Kirjaston henkilökunnan sanoin: "jos mää laulaisin aariaa niin pääsisin tällä kirjalla ja hyvällä säestäjällä enemmän kuin alkuun."

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: 26 Italian Songs and Arias [Medium high]

Kuukauden nuotti - heinäkuu: Suzuki Harp School

Kuva: Alfred Publishing Co., Inc.

Suzuki Harp School : Harp part : Volume 1 & 2 (Alfred Publishing, c1995)

Ei, emme kuvittele että Nurmijärven kylissä kaikuvat iltaisin harppujen heleät sävelet jokaisessa torpassa mutta haluamme tottavie kannustaa tämänkin hienon soittimen harrastusta ja täytyyhän kirjastosta jos mistä löytyä soitettavaa myös vähän harvinaisemmille instrumenteille.

Japanilaisen tri Shinichi Suzukin alunperin viulunsoiton opiskeluun kehittämää menetelmää on sovellettu myös muille soittimille ja harppuopas lähtee aivan alkeista. Mukana on lyhyt esittely Suzuki-menetelmän perusteista, harpun kielten solmimisopas ja harppunuottien erikoismerkintöjen selitykset. Harjoitusohjelmisto on yksinkertaisia sovituksia tutuista kappaleista, kuten "Tuiki, tuiki tähtönen", "London Bridge" tai "Jouluyö, juhlayö". Soitonopas on englanninkielinen, mutta ainakin joidenkin kotimaisten kantelekirjojen harjoituskappaleita voi soittaa myös harpulla.

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa:
Suzuki Harp School 

Ratamo-kirjastojen muut Suzuki-soitonoppaat

Suomen Suzukiyhdistys r.y.

Kuukauden nuotti - touko/kesäkuu: Stretchin' the blues

Robillard, Duke: Stretchin' the blues : 30 lessons to expand your blues vocabulary (Hal Leonard, 2014)

Monet blues- ja rootskitaristit tunnistanevat tilanteen johon Duke Robillardin uusi nuottikirja tarjoaa täsmähoitoa: mitä soitan sitten kun yleisimmät blueslickit on jo hallussa? Kitara ja blues on sellainen yhdistelmä että alkuun pääsee helposti, mutta ainakin itseopiskelijoiden oppimiskäyrä nousee jossakin kohtaa aika jyrkästi kun soittoon pitäisi saada lisää väriä ja jotakin uutta.

Robillardin oma tyyli on jossakin jazzin, swingin ja bluesin muodostaman kolmion keskivaiheilla, joten tästä opuksesta saa vinkkejä aika monenlaisiin tilanteisiin. Harjoitukset ja esimerkit eivät ole mitään tolkuttoman vaikeita - kitarariffit esitellään sekä nuottina ja tabulatuurina ja vielä läpisoitettuna liitelevyllä - mutta aloittelijoilta jää ehkä se suurin hyöty saavuttamatta eli oppien soveltaminen todellisiin pelitilanteisiin. Totuuden nimessä on myös todettava, että ihan kaikki double-stopit ja rytmiset fraseeraukset eivät tule sujumaan ilman tiettyä perustasoa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole opetella soittamaan kuten Duke itse, vaan saada ideoita sitä omaa soittoa varten ja siihen tämä tunnustettu tyylitaituri on hyvä opettaja.

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Stretchin' the blues
Duke Robillardin levyjä Ratamo-kirjastoissa

Kuukauden nuotti - huhtikuu: Suomipopin superbändit

Kuva: BTJ

Suomipopin superbändit

 ISBN 978-952-461-276-0. F-kustannus, 2014

Ari Leskelän ja Saara Soikkelin toimittama uusi nuottikokoelma sisältää hyvän otannan tuoreista kotimaisista rock- ja pophiteistä, nämä ovat juuri sellaisia kappaleita jotka suuri yleisö tuntee ja joita moni haluaa itse soittaa ja laulaa.

Uudemmat biisit ovat Elokuun ja PMMP:n tuotannosta kuten Soutaa huopaa, Tänään lähtee tai Heliumpallo, vanhempia hittejä edustavat mm. Egotripin Matkustaja, Apulannan Vasten mun kasvoja. ja Uniklubin Rakkautta ja piikkilankaa. Kaiken kaikkiaan kappaleita on viitisenkymmentä neljältätoista eri yhtyeeltä. Kaikki artistit ovat kotimaista ykköskaartia millä tahansa mittarilla mitattuna, mutta nuottikokoelman nimi on silti pientä liioittelua koska monia isoja nimiä on jäänyt puuttumaan. Tähän on varmaankin kustannus- ja sopimusteknisiä syitä, koska biisien julkaiseminen nuottina ei ole yhtä suoraviivaista toimintaa kuin äänitteillä.

Näistä pienistä puutteista huolimatta kokoelma on monipuolinen ja kaivattu lisä kirjaston kokoelmiin, tätä osastoa meiltä kysytään jatkuvasti ja kotimaisia rocknuotteja ei ole koskaan liikaa. Näitä lisää vaan!

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Suomipopin superbändit

Lisää LP-levyjä!

Kuva: Wikipedia

Saimme äskettäin lahjoituksina nipun 80-luvun poplevyjä, vaikka nykyajan vinyylimania taitaa keskittyä mielummin keräilyyn ja omistamiseen kuin kuunteluun niin tällaisia olisi nyt Nurmijärven kirjastossa tarjolla lainaksi:

• Kershaw, Nik: The Riddle (MCA, 1984)
• Herreys: Diggi loo, diggi ley (K-tel 1984), Crazy People (K-tel, 1985)
• Wham!: Make it big (Epic, 1984)
• Makkartni, Pol: Snova v SSSR [McCartney, Paul: Back to USSR] (Melodija, 1988)
• Sandra: The Long Play (Virgin Schallplatten, 1985), Into A Secret Land (Virgin Schallplatten, 1988)
• Wilde, Kim: Catch As Catch Can (RAK, 1983), Teases & Dares (MCA, 1984)
• The Kids from Fame : from the TV series (RCA, 1982)

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa

Tokihan nämä löytyvät myös Spotifystä, mutta rahinat ja kansitaide eivät ole sitä samaa :)

Kuukauden nuotti: Sävel on vapaa!

Kuva: Riffi.fi

Sävel on vapaa! / Annika Gummerus-Putkinen, Katri Rehnström. Riffi-julkaisut, 2013

Improvisaatio on monenlaisten musiikkityylien olennainen osa, mutta sen harjoittelu ja omaksuminen voi olla ainakin aluksi hankalaa. Vapaan soiton kynnystä madaltamaan on nyt julkaistu kotimainen soitonopas jonka liitelevyillä ammattimuusikot soittavat ensin omat ehdotuksensa 16 erilaisen musiikkityylin sooloista ja heti perään pelkät säestykset joiden päälle opiskelija voi matkia ja kokeilla omia improvisointejaan.

Eri tyylilajien (reggae, country, blues, funk, samba, jazz ym.) mallikappaleet ovat helpohkoja itsenäisiä sävellyksiä ja niiden yhteydessä on erilaisia harjoituksia. Jokaisesta tyylistä esitellään tärkeät asteikot ja soinnut joilla pääsee alkuun. C-vireisille soittimille tarkoitetut esimerkkikappaleet ovat kirjan tekijöiden omia sävellyksiä, mukana on muutamia trad.-kappaleita. Vaikka sävellykset ovat harjoittelumateriaalia, ne edustavat hyvin kutakin tyyliä ja ovat myös mielekkäita soittaa. Levyjen kaikista sooloista on transkriptiot, Rytmipankki auttaa löytämään uusia rytmejä ja Kuuntelusuosituksista pääsee syventymään tarkemmin tyylilajien omiin piirteisiin.

Vaikka nuottikirja on tarkoitettu improvisaation perusteiden oppimiseen, oletuksena on oman soittimen perustaitojen hallinta sekä luonnollisesti ainakin jonkinlainen nuotinlukutaito. Tällaiselle teokselle on ollut jo pitkään tarvetta, erilaisia improvisaatio-oppaita on eri soittimille ollut ennenkin mutta ei tämän kaltaista selkeää perusopasta ja vielä suomen kielellä. Kirjan tekstit ovat kokonaisuudessaan myös ruotsiksi ja englanniksi, mikä laajentaa käyttäjäkuntaa entisestään. Etsi sinäkin oma äänesi ja heittäydy rohkeasti musisoimaan!

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Sävel on vapaa!

Kivenpyörittäjä

Kujanpää, Juha: Kivenpyörittäjä = Tales and Travels (Kuu Records, 2013)

Vaikka YLE:n blogisti Henri Pulkkisen mielestä vuoden 2013 merkittävin musiikki on luotu läppärillä, pianisti/kosketinsoittaja/säveltäjä Juha Kujanpään uusin levy Kivenpyörittäjä antaa painoa vähän muunkinlaisille näkemyksille. Ok, tätä musiikkia ei varmastikaan ole tarkoitettu klubeilla tanssittavaksi eikä mikään Suomenmaa-kappale auta dj-setin pitämiseen tuoreena; silti kyse on ilman muuta merkittävästä tapauksesta kotimaisessa ja miksei kansainvälisessä levysadossa.

Tyylillisesti Kivenpyörittäjä nojaa suomalais-ugrilaisen etnomusiikin, progen ja jonkunlaisen jazzin yhdistelyyn. Mike Oldfieldinsä kuunnelleet tuntevat olonsa kotoisaksi heti avauskappaleesta lähtien, samoin voisi ajatella että jos jotain Pekka Pohjolaa tai Anssi Tikanmäkeä löytyy ennestään levyhyllystä niin tämän kuuntelua sopisi kokeilla. Se miksi levy kuulostaa poikkeuksellisen hyvältä on, että homma saadaan toimimaan tuoreella otteella ja varmalla näkemyksellä. Samoin soiton rentous ja pakottomuus on onnistunut tavalla jota vähän harvemmin kuulee näiden tyylilajien yhteydessä.

Riippuu sitten kuulijasta onko tällainen musiikki auttamattoman vanhanaikaista vai pelkästään ajatonta, mutta jotenkin tuntuu hyvältä että tätäkin sarkaa jaksaa joku tänä päivänä kyntää, särökitaran maneereita myöten. Sävellystensä puolesta tällainen levy olisi ehkä voinut ilmestyä jo joskus 1970-luvun lopun jälkeen, mutta jousien, puhaltimien ja muiden "oikeiden" soittimien sointi ja käsittely on sellainen että ehkä tätä synteesiä piti kuitenkin odottaa näin 2010-luvulle asti.

Mitä tästä enempää osaa kertoa, musiikin selittäminen sanoin tuntuu juuri tämän levyn kohdalla erinomaisen typerältä joten pistäkää kuunteluun jos sattuisi vaikka kiinnostamaan. Allekirjoittaneelle vuoden 2013 levy taisi kuitenkin löytyä Kivenpyörittäjästä - ei sillä etteikö tämä musiikki säilyttäisi arvoaan vielä kauas tulevaisuuteen.

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Juha Kujanpää: Kivenpyörittäjä

Artistin kotisivu: Juha Kujanpää

Peter Holtslag ja Oxfordin nokkahuilut

Awakening princesses (Aeolus-music.com)

Holtslag, Peter: Awakening princesses : Peter Holtslag plays 18th-century recorders from the Bate Collection, Oxford (Aeolus, 2012)

Peter Holtslag: nokkahuilut, Elizabeth Kenny: teorbi, Rainer Zipperling: viola da gamba ja sello, Carsten Lohff: cembalo

Oletko koskaan miettinyt, miltä 1700-luvun musiikki aikoinaan oikeastaan kuulostikaan? Täyttä varmuutta asiasta ei voi enää saada, mutta hollantilaisen huilistin Peter Holtslagin museolevy on maino kurkistus siihen millaista se olisi ainakin voinut joskus olla. Levytyksessä käytetyt nokkahuilut ovat kaikki aitoja lontoolaisia, 1700-luvulta peräisin olevia museosoittimia Oxfordin Bate-kokoelmasta, ja mukana olevat sävellykset on tarkasti valittu  maantieteellisesti ja ajankohdan mukaan siten, ettei ole lainkaan mahdotonta että näillä samoilla soittimilla olisi tapailtu näitä samoja säveliä jo kolmisen sataa vuotta sitten aikaisemmin.

Paras asia levyllä on kuitenkin se, että tästä museoaspektista ei tarvitse oikeastaan edes välittää koska kuultava musiikki ei ole vanhentunut tai menettänyt merkitystään tippaakaan, vaan kuulostaa täysin relevantilta, raikkaalta ja elinvoimaiselta.  Tietysti asiat ovat sikäli muuttuneet että oman aikansa Pitbullit ja David Guettat eli 1700-luvun tanssi- ja viihdemusiikki on tämän päivän korvin kuultuna sitä samaa barokkia, mutta Holtslag ystävineen paneutuu kaikkiin teoksiin samalla tarkkuudella ja rakkaudella säveltäjästä riippumatta.

Lähde sinäkin musiikilliselle aikamatkalle 1600-luvun Englantiin!

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa: Peter Holtslag: Awakening princesses CD-levy

Oxford university Bate Collection