Sibelius 150 - sinfoniat

Sibelius Ainolan pihalla 1940-1945.
Kuva: Suomen valokuvataiteen museo (Wikimedia)

Juhlavuoden soittolistojen viimeinen osa on omistettu Sibeliuksen sinfonioille joita on kaikkiaan seitsemän,  sävelletty vuosina 1899 - 1924. Sinfonian on usein ajateltu olevan klassisen musiikin kaikkein vaativin sävellysmuoto, jossa säveltäjä laittaa peliin kaiken luomisvoimansa ja kypsyytensä. Sibeliuksen tapauksessa myös tekijän kritiikki omia sävellyksiään kohtaan kohosi lopulta sellaisiin mittoihin, että kahdeksannen sinfonian luonnokset ilmeisesti paloivat Ainolan takassa joskus 1940-luvulla säveltäjän syöttäessä itse nuotteja liekkeihin.

Sibelius sävelsi Kalevalaan perustuvan Kullervo-sinfonian 1890-luvun alussa, mutta osittain teoksen saama ankara kritiikki sai säveltäjän vetämään teoksen pois julkisuudesta. Varsinainen ensimmäinen sinfonia opusnumerolla 39 valmistui keväällä 1899.

Sinfonioiden säveltäminen oli Sibeliukselle henkilökohtainen kutsumus, johon hän keskitti kaikki voimavaransa. Säveltäjä harmitteli usein muiden sävellystöiden vievän aikaa tärkeämmiltä tavoitteilta: ”Miksi pitää aina tulla häirityksi, enkä koskaan saa tehdä sitä, mihin henkeni luotiin. Aina näitä afäärejä! Ikään kuin olisin tavallinen poroporvari”, valitteli Sibelius päiväkirjaansa kun viidennen sinfonian kehittely jäi taka-alalle nopeammin valmistuvien ja musiikkikustantajien suunnitelmiin paremmin sopivien pikkukappaleiden tieltä.

Sibeliuksen sinfonioilla on jokaisella oma tyylinsä, vaikka jonkinlaista kehityskaarta voi hahmotella ensimmäisen sinfonian kansallisromantiikasta seitsemännen sinfonian lopulta yksiosaiseen muotoon ja persoonalliseen sävelkieleen.  Maailmalla Sibeliuksen sinfonioita pidettiin jopa hiukan outoina, moderneina ja vaikeaselkoisinakin. Vaikka Sibelius ei säveltänyt musiikillisessa umpiossa, lempisäveltäjiltä (Beethoven, Mozart, Wagner, Liszt, Grieg..) saadut vaikutteet eivät ainakaan suoraan kuulu soivissa lopputuloksissa.

Voit kuunnella Spotify-soittolistaa selaimessasi, tarvitset vain Spotify-käyttäjätunnuksen. Voit rekisteröityä Spotifyn käyttäjäksi Facebook-tililläsi tai sähköpostiosoitteellasi, palvelusta on sekä ilmaisia että maksullisia versioita.

Sinfonia nro. 1, e-molli  op. 39 (1899) 

Sinfonia nro. 2, D-duuri , op. 43 (1902)

Sinfonia nro. 3, C-duuri, op. 52 (1907)

Sinfonia nro. 4, a-molli, op. 63 (1911)

Sinfonia nro. 5, Es-duuri, op. 82 (1919)

Sinfonia nro 6, op. 104 (1923)

Sinfonia nro 7, op. 105 (1924) 

Lähteet:

Murtomäki, Veijo: Sibelius symphonies 1-7 kansivihko (Finlandia Records 4509-99963-2, 1995)
Ylivuori, Sakari: Sibeliuksen lampaanviulu (Gummerus, 2015)
Tawastjerna, Erik: Sibelius (Otava, 2003)
Suomalaisia säveltäjiä, toim. Erkki Salmenhaara (Otava, 1994)
Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Jean Sibelius (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2012)
Wikipedia 

Sibelius 150 - pianomusiikki

Sibelius Ainolassa 1940-luvulla.
Kuva: Suomen Valokuvataiteen Museo

Ensimmäiset merkittävämmät pianosävellykset, 6 impromptua op5 ja sonaatti F-duuri op12 syntyivät vuonna 1893, samoihin aikoihin kun Sibelius työskenteli Kalevala-aiheisen Veneen luominen -oopperan parissa. Näitä aiemmat pianoteokset ovat lähinnä seurapiiri- ja tilannemusiikkia lähipiirin, sisarusten ja ystävien tarpeisiin. Sibeliuksen pianomusiikki on epäilemättä jäänyt suurempien orkesteriteosten varjoon, vaikka pianokappaleissa on kuultavissa sama kehityskulku kuin säveltäjän koko tuotannossa yleensä. Sibeliukselle itselleen piano oli tärkeä työkalu uusien musiikillisten ideoiden etsinnässä ja hänen pianistiset kykynsä olivat aikalaisten mukaan melkoiset, varhaisemmista viuluhaaveista huolimatta. Sibelius sovitti myös orkesteriteoksiaan itse pianolle, kuten Finlandian (op16) ja Valse Tristen (op44 nro 1).

Voit kuunnella Spotify-soittolistaa selaimessasi, tarvitset vain Spotify-käyttäjätunnuksen. Voit rekisteröityä Spotifyn käyttäjäksi Facebook-tililläsi tai sähköpostiosoitteellasi, palvelusta on sekä ilmaisia että maksullisia versioita.

Cinq morceaux op75 (1914-19)

Viisiosainen, puulajien mukaan (Pihlaja, Honka, Haapa, Koivu ja Kuusi) nimetty ”Puusarja” on Kukkaissarjan ohella  Sibeliuksen tunnetuimpia pianosävellyksiä, ja näistä erityisesti  Nro 5. Kuusi. Jälleen esimerkki Sibeliuksen läheisestä yhteydestä suomalaiseen luontoon.

Cinq morceaux op85 (1916-17)

”Kukkaissarjan” (Kaunokki, Neilikka, Kurjenmiekka, Akileija, Kellokukka) neljäs osa Akileija oli jo suosituimpien kappaleiden soittolistalla, mutta koko sarja edustaa Sibeliuksen pianomusiikin parhaimmistoa.  Jos Puusarja voisi luonnehtia vähän vakavammaksi impressionismiksi, niin Kukkaissarja on vastapainoksi hieman kepeämpää ja taiturillisempaa pianismia.

Kymmenen pianokappaletta op24 (1895-1903)

Ehkä hieman epätasainenkin opus sisältää suosituinta ja soitetuinta Sibeliuksen pianomusiikkia, kuten taiturimainen Romanssi nro 9.

Kyllikki. Kolme lyyristä kappaletta op41 (1904)

Sibeliuksen kalevalaisen pianokauden (kansallis-) romanttista tyyliä edustavan päätöksen aikalaisia ovat viulukonsertto ja Kuolema-näyttämömusiikki. Myös eksentrinen pianonero Glenn Gould levytti teoksen ja piti sitä merkittävänä lisänä piano-ohjelmistoon.

Kolme sonatiinia op67 (1912)

Suomalaisia säveltäjiä –teos (Otava, 1994) noteeraa – epäreilusti tai ei - Sibeliuksen pianomusiikista vain nämä kolme sonatiinia, jotka ovat lähempänä muun tuotannon sävelkieltä, modernia tiivistä klassismia.

Bagatelles op34 (1913-16)

Nro 1 Valse; nro 2 Air de danse; nro 5 Boutade; nro 9 Reconnaisance

Otteita  kymmenen pikkukappaleen kokoelmasta, jotka ”voileipäkappaleiden” ja kotimusiikin maineestaan huolimatta ovat piano-opiskelijoiden suosiossa. Ja onhan näitä toki myös mukava kuunnella!

Kuusi impromptua op. 5 (1890-93)

nro 5, h-molli (Vivace); nro 6 E-duuri (Commodo)Impromptut nro 5 ja 6 ovat sovituksia melodraamasta "Svartsjukans nätter (1888)". 

Lähteet:

Sibelius.fi: Pianosävellyksiä 

Tawastjerna, Erik: Sibelius (Otava, 2003)

Suomalaisia säveltäjiä, toim. Erkki Salmenhaara (Otava, 1994)

Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Jean Sibelius (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2012)
Wikipedia 

Sibelius 150 - laulut

Sibelius 1889-90 (kuva: Wikipedia)

Jos edellinen soittolista käsitteli Sibeliuksen tunnetuinta tuotantoa niin tästä saattaa löytyä myös muutama hieman vähemmälle huomiolle jäänyt teos, kyse on nimittäin Sibeliuksen lauluista. Jean Sibelius sävelsi kaiken kaikkiaan 109 laulua  - jos kadonneet laulut lasketaan mukaan niin kokonaismäärä nousee 111 kappaleeseen. Ne tunnetuimmat laulut käsiteltiin jo edellisessä listassa ja vaikka Sibelius onkin ehkä tunnetumpi orkesteri- ja sinfoniasäveltäjänä niin kyllä monet tämänkin listan laulut elävät edelleen kuulijoiden mielissä.

Kaikki Sibeliuksen laulut ovat erillisiä paitsi opus 88, jonka säveltäjä itse nimesi laulusarjaksi. Nurmijärven näkökulmasta tärkeän Aleksis Kiven ohella laulujen tekstien tekijöitä olivat mm. kansallisrunoilija J.L. Runeberg (opus 13 ja 90) ja Ernst Josephson (opus 36).

Ensimmäinen julkaistu teos oli laulu ”Serenad” Johan Ludvig Runebergin runoon vuonna 1888. Sibelius sävelsi yksinlauluja melko säännöllisesti aina vuoteen 1918 asti. Yksinlaulujen lisäksi hän sävelsi laulettua näyttämömusiikkia, kuoroteoksia sekä muutamia duettoja.

1. ”Illalle” (1898), opus 17 nro 6. Sanat A.V. Koskimies

Runolla on kaksoismerkitys, se on sekä ylistys iltahetkelle että kosioruno runoilijan  mielitietylle Ilta Bergrothille.

2. ”Souda, souda sinisorsa” (1899), [ilman opusnumeroa]. Sanat A.V. Koskimies 

 

3. ”Sången om korsspindeln” eli ”Laulu ristilukista” (1898) opus 27. 

Sävelletty Sibeliuksen läheisen ystävän Adolf Paulin näytelmään Kuningas Kristian II (Kung Kristian II). Laulun esittää narri, Sibelius sovitti lauluäänelle ja pianolle. Laulu ristilukista on mieslaulajien ohjelmistoissa kuulunut Sibeliuksen esitetyimpiin yksinlauluihin.

 

4. ”Sydämeni laulu” (1898) opus 18. Sanat A. Kivi, mieskuorolle (sisältää 6 laulua)

Sibelius sävelsi laulun Ainon odottaessa heidän kolmatta tytärtään Kirstiä. Laulu kertoo lapsen kuolemasta, ja  Kirsti-tyttären kuoltua alkuvuodesta 1900 laululle tuli hyvin henkilökohtainen merkitys. Sibelius soitti pianolla teoksen kuolleelle tyttärelle.

5. ”Metsämiehen laulu” (1899), opus 18. Sanat A. Kivi, mieskuorolle

 

6. ”Soi kiitokseksi Luojan” (1897), opus 23 nro 6a. Sanat A.V. Koskimies

Sekakuorolauluja vuoden 1897 promootiokantaatista tohtorin- ja maisterinvihkiäisissä. Suosittu virsi tänäkin päivänä.

 

7. ”Svarta rosor” (1899), opus 36 nro 1. Sanat Ernst Josephson.

Josephson oli ruotsalainen kuvataiteilija ja runoilija.

 

 

8. ”Demanten på marsnön” eli ”Timantti hangella” (1900), opus 36 nro 6. Sanat Josef Julius Wecksell.

Tämä teos on kuulunut Sibeliuksen suosituimpiin lauluihin.

 

9. ”Den första kyssen” (1901), opus 37 nro 1. Sanat J.L. Runeberg. 

Laulussa esitetään tytön ja iltatähden vuoropuhelua. Säveltäjä ja musiikintutkija Erkki Salmenhaaran mukaan tämä laulu on hieno esimerkki siitä, miten säveltäjä käyttää harmonian ja sävellajin vaihdoksia kuvastamaan runon psykologista sisältöä.

 

10. ”Jääkärien marssi” (Jääkärimarssi), opus  91a orkesterille ja miesäänille ab lib. Sovitus teoksesta mieskuorolle ja pianolle (1917). Sanat Heikki Nurmio. Ensiesitys 20.4.1918 [Helsingin kaupunginorkesteri, johtajana Jean Sibelius]. Mieskuoro- ja pianoversio alkoi levitä jo ennen sisällissodan puhkeamista tammikuussa 1918. 

Sibeliuksen korvalääkäri Wilhelm Zilliacus kertoi suomalaisen jääkäripataljoonan tukalasta tilanteesta Libaussa ja pyysi säveltämään jääkäreille marssin luutnantti Heikki Nurmion runoon. Sibelius kertoi säveltäneensä marssin parissa päivässä ”korkean isänmaallisen tunnelman vallassa”. Alunperin marssi oli kokonaan mollissa, mutta saadakseen siihen optimistisen lopun muunsi hän eräät säkeet duuriin, mikä antoikin sille vaihtelevan ja omintakeisen musiikillisen ilmeen.

 

Laulujen saatavuus äänitteillä Ratamo-kirjastoissa:

Illalla (op 17 nro 8)

Souda, souda sinisorsa

Laulu ristilukista (op 27)

Sydämeni laulu (op 18)

Metsämiehen laulu (op 18)

Soi kiitokseksi Luojan (op 23 nro 6a)

Svarta rosor (op 36 nro 1)

Timantti hangella (op 36 nro 6)

Den första kyssen (op 37 nro 1)

Jääkärien marssi (op 91a)

Joseph Haydn 280 v.

Haydnin syntymästä on kulunut 31. maaliskuuta jo 280 vuotta. Tätä loistavaa säveltäjää on hyvä aina silloin tällöin muistaa, koska hän tahtoo usein jäädä kahden muun wieniläisklassikon, Mozartin ja Beethovenin, varjoon. Haydnia ei kuitenkaan pidä missään nimessä väheksyä heidän rinnallaan, sillä Haydn oli Mozartille ja Beethovenille esikuva, innoittaja, opettaja ja ladunavaaja, jonka luomukset loivat pohjaa myöhemmin syntyneiden töille. Haydnia sanotaankin sinfonian ja jousikvarteton isäksi.

Haydnin musiikkiin kannattaa tutustua siitäkin syystä, että aineisto ei aivan heti lopu. Hänen tuotantonsa on hämmästyttävän laaja: satoja ja satoja monenmuotoisia hienoja teoksia.

Haydnin teosluettelo

Haydnin nuotteja IMSLP:ssä

erilaisen musiikin valikoima

Tuuleta korviasi erilaisella musiikilla, ostimme Nurmijärven kirjastoon mm. tällaisia mielenkiintoisia ääniä:

Nyman, Michael: A Zed And Two Noughts (1990)
Greenawayn Zoo-elokuvaan sävellettyä musiikkia, Nymanin uusioklassinen rytmikäs tyyli viehättää myös muita kuin perusklassisen ystäviä.

Tormise tuule helinad = Chimes of stormy wind (1999)
Tunti tuulikellojen helinää Viron Saarenmaalla meren rannassa, luonnon omaa rauhoittavaa äänimaailmaa ei voita mikään.

Metropolis (1989)
Ferde Grofén Metropolis-elokuvan innoittama orkesterisävellys, Haydnin trumpettikonserton 3. osa sovitettuna autontorville, Hugo Wolfin Was soll der Zorn, Mein Schatz bigbandille ja jousiorkesterille? Hollantilainen propellipää Willem Breuker on ollut taas vauhdissa, tästä ei osaa sanoa onko tämä klassista, jazzia vai mitä mutta mielenkiintoista joka tapauksessa!

The Residents: Our Finest Flowers (1992)
Amerikkalaisten avantgarderokkareiden 20-vuotisjuhlalevy hieman melakolisissa tunnelmissa.

Clark, Anne: Wordprocessing (1997)
Hyvin brittiläistä kantaaottavaa teknomusiikkia Anne Clarkin toimesta ja remiksattuna.

Durutti Column: Dry (1991)
Kokoelma ennenjulkaisematonta materiaalia Vini Reillyn arkistoista 1980-luvulta, kokeellisen rockmusiikin alle tämä taitaa mennä mutta kyse on silti hyvin melodisesta kokeilusta. Kitaristina Vini Reilly kulkee taatusti omia polkujaan.






Kaikki Ratamo-kirjastojen toukokuun 2011 uutuuslevyt: Uudet CD-levyt toukokuu 2011

Schubert, baby!

Schubert, Franz (1797-1828): Lieder (21 CD)
Dietrich Fischer-Dieskau, Gerald Moore
Baritoni Dietrich Fischer-Dieskaun 85-vuotispäivää 2010 juhlistettiin Deutsche Grammophonilla Schubertin Lieder-boxin muodossa. Kepeät 21 cd-levyä sisältävä julkaisu käsittää laulukokoelmat Die Schöne Müllerin, Winterreise ja Schwanengesang. Alkuperäiset äänitykset pianisti Gerald Mooren säestyksellä tapahtuivat Berliinin UFA-äänistudiolla vuosina 1966-1972.

Saatavuus Ratamo-kirjastoissa

Kuule Kevät! - musiikkipäivät Nurmijärvellä

Nurmijärven Musiikkipäivistä saadaan ennakkomaistiaisia kirjastoissa, kun Musiikkipäivien taiteilijat esiintyvät Klaukkalan kirjaston ja pääkirjaston vapaamuotoisissa konserteissa huhtikuun ensimmäisellä viikolla.

Lue juttu Nurmijärven Uutisten sivuilta:
Musiikki jalkautuu kirjastoihin

Kuule Kevät! Musiikkipäivät Nurmijärvellä 8.-10.4.2011: Tapahtuman omat sivut