Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein vuotuisjuhla, joten on selvää, että lukuisat länsimaiset kirkkomusiikin mestarit ovat säveltäneet vuosisatojen kuluessa runsaasti musiikkia juhlan tiimoilta. Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko eli suuri viikko eli piinaviikko, jonka liturgiaan kuuluu katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa ns. tenebrae-palvelus (lat. varjot, pimeys). Osa palveluksen teksteistä perustuu Jeremiaan valitusvirsiin. Niitä ovatkin tulkinneet esim. Palestrina, Tallis, Lasso, Charpentier. Palveluksen responsorioita ovat säveltäneet mm. Lasso, Gesualdo, Victoria ja Zelenka.Passio-, Regina coeli-, ja Stabat mater -nimiset sävellykset ovat ehkä tutuimpia pääsiäisajan teoksia. Passio (lat. kärsimys) on sävellysmuoto, jossa kuvataan Jeesuksen kärsimyksiä jonkin evankelistan tekstin mukaan. Regina caeli tai Regina coeli (lat. Taivaan kuningatar) on Maria-laulu, jota lauletaan katolisessa kirkossa pääsiäisaikana. Stabat mater -tekstissä kerrotaan Marian, Jeesuksen äidin, surusta ristin juurella.
Pääsiäisajan musiikista ei myöskään puutu oratorioita, messuja, sinfonioita, urkuteoksia yms., joissa Kristuksen kärsimys vaihtuu ylösnousemuksen riemuun ja kirkkauteen.
Kevyempää, ei-kirkollista pääsiäismusiikkia on julkaistu melkeinpä vain lapsille.
Pääsiäisajan musiikkia Ratamo-kirjastoissa
Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaluettelo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti