
Levy ei kuitenkaan ole pelkkää punkpaahtoa alusta loppuun, vaan sekaan mahtuu myös muutama rauhallisempi pala. Jopa yllättävä, kaunis rakkauslaulu pelkistetyllä pianosäestyksellä! Hattu nousee biisien melodisuudesta ja lyriikoissakin on kiinnostavaa monipuolisuutta sekä jännittäviä rytmijakoja. Lisäksi on ehdottoman positiivista, että laulusolistin ääni on paitsi toimiva, myös selkeä, ajoittain varsin hengästyttäväksikin intoutuvasta irrottelusta huolimatta. Erityisesti plussapalloja ropisee hyvästä ääntämyksestä, Engelska on komeasti kohdillaan. Eniten kuitenkin ihastuttaa kolmikon iso sointi ja soundien rikkaus; biiseistä löytyy paljon enemmän kuin ne leimalliset kolme sointua. Mutta toki tämän platan -ja bändin- tahdissa on mukava pogotakin :)
Saatavuus Ratamo-kirjastoissa
Home Junior Spotifyssä:
Christine's Road (2009)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti