Kuva: Rolling Stone |
Gregg Allman: Low country blues (Rounder, 2011)
Allman Brothers Bandin veljeksistä nuorempi ja se urkuri-laulaja on aina kuulostanut vanhalta bluesukolta, eikä uusin soololevy muuta asiaa vaan pikemminkin vahvistaa asian lopullisesti (kohta se näyttääkin jo vanhalta bluesukolta).
Tyylilaji on perinteisen oloinen kaupungin ja maaseudun väliä seilaava blues ja levy on asialinjalla alusta loppuun, studiobändiin mukaan värvätyt Doyle Bramhall II ja Dr.John soittavat hienosti, mutta ei sillä tavalla "katsokaa kun mä soitan komeasti" vaan "kuunnelkaa kuinka Gregg laulaa komeasti". Muutamalla biisillä mukaan tuleva torvisektio keventää yleisraskasta soundia, mutta varsinaisesti hilpeää uptempo-kamaa ei tällä levyllä kuulla lainkaan.
Väkevää ja tummansakeaa kuin Mississippin muta, ei ole bluesilla mitään hätää tämän vuosisadan alun kymmenluvullakaan jos se on Gregg Allmanista kiinni.
Spotify: Low Country Blues
MusaRatamo: Saatavuus Ratamo-kirjastoissa
Kohta se näyttääkin vanhalta bluesukolta. Onpahan
VastaaPoistaala-arvoista viitata ikään. Minkähän näköisiä ovat
kirjoittajan suvussa olleet äijät näyttäneet n.
63- vuotiaana. Kehotan kirjoittajaa seuraamaan esim. Bonjovia ja vastaavia hymypellejä.
Kiitos kommentista, viittaus artistin ikään ei pitänyt tässä olla suinkaan halventavassa tarkoituksessa, vaan päinvastoin korostaa Gregg Allmanin bluesuskottavuutta myös yleisen habituksen tasolla.
VastaaPoistaAllekirjoittaneen suvun äijien kuvia en aio laittaa blogin kauhistukseksi, mutta toteanpa vain että näyttäisin mieluusti itse parin kymmenen vuoden päästä edes puoliksi noin miehekkäältä kuin Gregg nyt. Bonjoveihin en ota kantaa...
Peace,
valtsu