Mikä ääni tällä naisella onkaan
Olin hieman skeptinen ottaessani kuunteluun uuden Johanna Iivanaisen & 1N kokoelmalevyn, joka kantaa yksinkertaisesti nimeä 1998-2012. Paremmin asioista perillä olevat tahot ovat odottaneet kyseistä levyä jo hetken aikaa. Palkittu laulajatar näyttää osaamistaan kevyemmän musiikin puolella. Iivanainen on tunnettu lähinnä erilaisten jazz -kokoonpanojen solistina, mutta se ei poissulje sitä seikkaa, että muut laulavat mitä osaavat, mutta Iivanainen laulaa mitä mielensä tekee. Hänen äänensä kestää vertailussa minkä tahansa nykylaulajan kanssa.
Levy on tasapainoinen kokonaisuus ja tunnelma pysyy hyvin yllä koko levyn ajan. Kappaleiden järjestys lienee alunperin kronologinen, mutta myöhemmin sitä on muutettu, ilmeisesti paremman kokonaiskuvan saamiseksi ja siinä onkin onnistuttu hyvin. Soundeiltaan ja sisäiseltä ilmeeltään levy tuo mieleen Jenni Vartiaisen, Suvi Teräsniskan, Laura Närhen ja jossain kohdin Alanis Morissetten kaltaisten taiteilijoiden tuotannot. Yksittäisistä kappaleista juuri mikään ei nouse toisten yli hyvyydellään tai huonoudellaan ja osittain siinä piileekin yksi tämän levyn hienouksista. Toki tälle kokoonpanolle soisi jatkossa muutamankin hitiksi asti yltävän kappaleen, jotta radiosoiton kautta useampikin kansalainen "löytäisi" tämän hienon tulkitsijan omalle soittolistalleen.
Saatavuus Ratamossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti