Jos edellinen soittolista käsitteli Sibeliuksen tunnetuinta tuotantoa niin tästä saattaa löytyä myös muutama hieman vähemmälle huomiolle jäänyt teos, kyse on nimittäin Sibeliuksen lauluista. Jean Sibelius sävelsi kaiken kaikkiaan 109 laulua - jos kadonneet laulut lasketaan mukaan niin kokonaismäärä nousee 111 kappaleeseen. Ne tunnetuimmat laulut käsiteltiin jo edellisessä listassa ja vaikka Sibelius onkin ehkä tunnetumpi orkesteri- ja sinfoniasäveltäjänä niin kyllä monet tämänkin listan laulut elävät edelleen kuulijoiden mielissä. Kaikki Sibeliuksen laulut ovat erillisiä paitsi opus 88, jonka säveltäjä itse nimesi laulusarjaksi. Nurmijärven näkökulmasta tärkeän Aleksis Kiven ohella laulujen tekstien tekijöitä olivat mm. kansallisrunoilija J.L. Runeberg (opus 13 ja 90) ja Ernst Josephson (opus 36). Ensimmäinen julkaistu teos oli laulu ”Serenad” Johan Ludvig Runebergin runoon vuonna 1888. Sibelius sävelsi yksinlauluja melko säännöllisesti aina vuoteen 1918 asti. Yksinlaulujen lisäksi hän sävelsi laulettua näyttämömusiikkia, kuoroteoksia sekä muutamia duettoja.
1.”Illalle” (1898), opus 17 nro 6. Sanat A.V. Koskimies
Runolla on kaksoismerkitys, se on sekä ylistys iltahetkelle että kosioruno runoilijan mielitietylle Ilta Bergrothille.
2.”Souda, souda sinisorsa” (1899), [ilman opusnumeroa]. Sanat A.V. Koskimies
3.”Sången om korsspindeln” eli ”Laulu ristilukista” (1898) opus 27.
Sävelletty Sibeliuksen läheisen ystävän Adolf Paulin näytelmään Kuningas Kristian II (Kung Kristian II). Laulun esittää narri, Sibelius sovitti lauluäänelle ja pianolle. Laulu ristilukista on mieslaulajien ohjelmistoissa kuulunut Sibeliuksen esitetyimpiin yksinlauluihin.
4.”Sydämeni laulu” (1898) opus 18. Sanat A. Kivi, mieskuorolle (sisältää 6 laulua)
Sibelius sävelsi laulun Ainon odottaessa heidän kolmatta tytärtään Kirstiä. Laulu kertoo lapsen kuolemasta, ja Kirsti-tyttären kuoltua alkuvuodesta 1900 laululle tuli hyvin henkilökohtainen merkitys. Sibelius soitti pianolla teoksen kuolleelle tyttärelle.
5.”Metsämiehen laulu” (1899), opus 18. Sanat A. Kivi, mieskuorolle
6.”Soi kiitokseksi Luojan” (1897), opus 23 nro 6a. Sanat A.V. Koskimies
Sekakuorolauluja vuoden 1897 promootiokantaatista tohtorin- ja maisterinvihkiäisissä. Suosittu virsi tänäkin päivänä.
7.”Svarta rosor” (1899), opus 36 nro 1. Sanat Ernst Josephson.
Josephson oli ruotsalainen kuvataiteilija ja runoilija.
8.”Demanten på marsnön” eli ”Timantti hangella” (1900), opus 36 nro 6. Sanat Josef Julius Wecksell.
Tämä teos on kuulunut Sibeliuksen suosituimpiin lauluihin.
9.”Den första kyssen” (1901), opus 37 nro 1. Sanat J.L. Runeberg.
Laulussa esitetään tytön ja iltatähden vuoropuhelua. Säveltäjä ja musiikintutkija Erkki Salmenhaaran mukaan tämä laulu on hieno esimerkki siitä, miten säveltäjä käyttää harmonian ja sävellajin vaihdoksia kuvastamaan runon psykologista sisältöä.
10.”Jääkärien marssi” (Jääkärimarssi), opus 91a orkesterille ja miesäänille ab lib. Sovitus teoksesta mieskuorolle ja pianolle (1917). Sanat Heikki Nurmio. Ensiesitys 20.4.1918 [Helsingin kaupunginorkesteri, johtajana Jean Sibelius]. Mieskuoro- ja pianoversio alkoi levitä jo ennen sisällissodan puhkeamista tammikuussa 1918.
Sibeliuksen korvalääkäri Wilhelm Zilliacus kertoi suomalaisen jääkäripataljoonan tukalasta tilanteesta Libaussa ja pyysi säveltämään jääkäreille marssin luutnantti Heikki Nurmion runoon. Sibelius kertoi säveltäneensä marssin parissa päivässä ”korkean isänmaallisen tunnelman vallassa”. Alunperin marssi oli kokonaan mollissa, mutta saadakseen siihen optimistisen lopun muunsi hän eräät säkeet duuriin, mikä antoikin sille vaihtelevan ja omintakeisen musiikillisen ilmeen.
