EMI Music on pyöräyttänyt käyntiin mittavan Pink Floyd –julkaisukamppanjan nimeltä Why Pink Floyd...?. Tämän ja ensi vuoden aikana saataville vyöryy remasteroituna aikaisemmin julkaistua sekä pitkästä aikaa myös ennen julkaisematonta materiaalia.
Ensimmäisenä vuorossa ovat olleet kaikki studioalbumit, joita yhtye julkaisi kahdenkymmenenseitsemän vuoden (1967-1994) aikana neljätoista. Bändi vaikutti niin pitkän ajan, että sen musiikki, joka ei alunperinkään ollut yhteen tyyliin sidottua, muuttui matkalla melkoisesti, ja tuotanto onkin kokoelma monenmoisesta kuunneltavaa: muun muassa psykedeelistä hippeilyä, kokeellisia progeseikkailuja, lumoavaa tunnelmointia, elokuvamusiikkia, bluespohjaista kitararockia, omalaatuisia hittejä, väkevää rockoopperaa ja helpompaa aikuisrockia. Juuri omalaatuinen monimuotoisuus yhdistettynä tyylikkäisiin esityksiin onkin tehnyt bändistä valtavan suositun klassikon.
Pink Floydin fanien mielipiteet bändin parhaista albumeista ovat yhtä hajanaisia kuin on bändin tuotantokin. Ehkäpä yksimielinen huippu on The Dark Side of the Moon (1973), mutta muuten käsitykset bändin tuotannon parhaimmistosta ja heikkouksista rönsyilevät erisuuntiin musiikillisten mieltymysten mukaan. Pienellä kuuntelu-urakalla voikin jokainen löytää omat suosikkinsa ja luoda Pink Floydiin oman suhteensa tai sitten syventää ja jalostaa vanhaa ystävyyttään.
